torstai 16. lokakuuta 2014

Sporty badass by Vuokko Salo

Mulla oli huippukiva lauantai kun pääsin kuvattavaksi urheilullisiin inspiskuviin. Kuvien teemana oli "sporttipahis", eli hymykuopat ja kiltin tytön maine pyyhittiin ainakin hetkeksi pois. Todella kivaa oli, toivottavasti näitä tulee pian lisää. Tätä onnistunutta lopputulosta ei oltaisi kuitenkaan saavutettu ilman huipputiimiämme. Tsekatkaa postauksen lopusta kuka oli vastuussa ja mistä! 













Kuvat: Vuokko Salo (@vuokkosalo, web)
Makeup: Keiku Borgström (@keikumakeup, fb)
Styling: Emmi Kainulainen (@ekdesignstudio, web)
Hair: Meron Laine Mua


Mikä on teidän lempparikuva?

PS. Nähdään huomenna tai lauantaina iloveme -messuilla! Kl 12:00 olen Voicen radiossa, olkaahan kuulolla (: 


x Steffi

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Oma tämänhetkinen treeni-inspiraatio

Hienoa, että moni teistä syö kasviksia joka päivä! Jos joillakin on vaikeaa saada päivässä se puoli kiloa (suunnilleen) täyteen, niin käykää hakemassa inspistä ruokailuunne edellisen postauksen kommenteista. Kasviksia voi myös heittää blenderiin smoothien sekaan. Lime vie hyvin pois "kasvismakua".

Mietiskelin tänään hieman tämänhetkistä treeni-inpiraation lähdettäni. Tämä nainen on aikaisemminkin esiintynyt blogissani, mutta nyt annetaan hänelle enemmän huomiota.

Camille Leblanc-Bazinet on CrossFitin hallitseva maailmanmestari. Tykkään seurata häntä koska hänen tekniikkansa on erittäin hyvä, hän on kaunis, hänellä on lihaksia muttei ole liian rasvaton ja hän hymyilee paljon! Erinomainen esikuva siis. Joidenkin mielestä hänellä on liikaa lihaksia, mutta kaikki voi kuitenkin ottaa treenaamiseen inspistä häneltä. Allaolevassa videossa hän puhuu monesta asiasta, jotka urheilijoiden ja treenaajien on hyvä tietää.



Seuraavassa videossa hän on juuri voittanut maailman suurimman crossfit-kilpailun. Katsokaa ainakin 2:00 eteenpäin! (:



Viimeinen video on hauska!


Tsekatkaa Camillen instagram TÄÄLTÄ. Hän postailee sinne paljon videoita ja kuvia.


x Steffi

tiistai 14. lokakuuta 2014

Oletko syönyt tänään kasviksia?

Ruoka-aihe saa jatkoa. Kun luette blogistani ruoka-vinkkejä, niin muistakaa aina lukea niitä ns. stressittömästi. Ottakaa itsellenne täältä vinkkejä, muttei siten, että otatte paineita. Jos teette jotain tarvittavia terveysmuutoksia arkeenne, niin olette jo saavuttaneet jotakin. Ei tarvitse heti vaatia itseltään jättimäisiä muutoksia, sellaiset eivät edes yleensä kestä pitkään. Isot muutokset tapahtuvat astettain pienissä jokapäiväisissä valinnoissa (:

Päivän teema on kasvikset. Itseltään voisi kysyä iltaisin seuraavan kysymyksen:


"Olenko tänään syönyt kasviksia?" 


Oletko? Minä söin tämän päivän aamupalalla paprikaa leivän päällä ja lounaan lisäksi salaattia ja kikherneitä. Illalliseksi minun olisi hyvä syödä vielä jotakin kasviksia, ehkäpä tomaatteja tai parsakaalia…

Kasviksista saa mm. kuituja, vitamiineja ja antioksidantteja. Ne ovat vähäkalorisia (sopivat erinomaisesti laihduttajille!) ja vähäsuolaisia. Ne ovat luonnon omia herkkuja, kuten hedelmätkin ovat.



Omat lempparikasvikset ovat:

- Paprika
- Punajuuri
- Lehtikaali (melko uusi tuttavuus, todella ravinnerikas!)
- Pinaatti (kuva 1 ja 2!)
- Minitomaatit

Moko-ravintolasta lehtikaalia
Joillekin kasvisten syönti on päivänselvä asia, mutta tiedän että tuolla ruudun toisella puolen on myös niitä, jotka välttävät kasviksia loppuun asti…

Mitkä ovat teidän lempparikasviksenne? Miten pidätte huolen siitä, että kasvikset kuuluvat päivittäiseen ruokavalioonne?


x Steffi

maanantai 13. lokakuuta 2014

Customized NikeiD

Sateisella syksysäällä ei ole parempaa viikonaloitusta, kuin itsesunniteltujen Nike-kenkien toimitus kotiovelle. Olen kauan unelmoinut tällaisesta valkoisesta parista, mutten löytänyt mistään kaupasta. Suunnittelin siis omannäköiset ja liitin vielä nimeni tuohon eteen, hehe! 



Ihanaa viikonalkua ja kiitos kommenteista aikaisempaan postaukseen!

x Steffi

perjantai 10. lokakuuta 2014

Eroon stressaavasta ruoka-ajattelutavasta

Kiitos kaikille, jotka jakoivat tarinansa koskien stressaavaa ruoka-ajattelua. Osalle teistä tämä aihe on niin vaikea, että kerroitte kyynelien valuvan pitkin poskia omaa tekstiä kirjoittaessanne. Tarinat, jotka olen saanut sähköpostiini ovat koskeneet lähinnä 14-20 vuotiaita nuoria naisia, mutta seassa on myös vanhempia henkilöitä ja poikia.



Kommenttejanne lukiessani mieleeni tuli kaksi asiaa. Ensimmäinen näistä on huono asia - Ruokailusta otetaan selvästi liikaa paineita ja stressiä. Huomasin kuitenkin hyvänkin asian - 70 kommenttia ja kaikki tarinat, jotka olen saanut sähköpostiini, näyttävät sen ettette ole ongielmienne kanssa yksin. Stressiajattelusta pääsee eroon.

Yleisiä pointteja kommenteissa

- Huono omatunto ja itsensä moittiminen "lipsumisesta" sekoittaa mieltä.
- Fitnesskropan ihannointi tuo stressiä.
- Stressiajattelu salataan muilta.
- Stressiajattelu on osalle tuttua, mutta osa on myös pääsemässä siitä eroon.
- "Kaikki tai ei mitään" -ajattelutapa on yleinen. Kultainen keskitie ja tasapaino puuttuu.

SYYT

Olen itse miettinyt hieman syitä tähän ajattelutapaan ja lukenut teidän pohdiskeluja. Syyt ovat lähinnä seuraavat:

- Dieetit ja ruokatrendit. Riistiriitaiset tiedot, jotka sekoittavat pään. Mikä on oikeasti terveellistä ja mikä ei?

- Vääränlaisien esikuvien ihannointi. Photoshop-muokatut mallit tai erittäin matalan rasvaprosentin omaavat henkilöt. Fitness-ajattelu, jossa laihdutetaan epäterveellisin keinoin yhtä päivää varten. Liian ulkonäkökeskeinen ajattelu.

(En suosittele ei-kilpailevan henkilön ottamaan liikaa inspiraatiota fitnessmalleista. Jos saatte heistä inspistä siten, että liikutte terveyden vuoksi ja syötte hyvin terveyden vuoksi, voivat he toimia hyvänä inspiraationa. Jos he saavat teidät ajattelemaan itsestänne negatiivisia asioita, kuten "olen vain lihava", "en ikinä ole tarpeeksi hyvässä kunnossa" tai "hän on parempi, kuin minä", niin on aika vaihtaa esikuvan ihailemista johonkin toiseen.)

- Media. Mainokset, blogit, lehdet, TV, paineet lähipiirissä.

Ulkonäköpaineita ollaan koettu monessa sukupolvessa, eikä se ole mikään uusi ilmiö. Näitä asioita ei voida yleisesti muuttaa hetkessä, mutta omaa ajattelutapaa voidaan lähteä muuttaamaan tästä hetkestä lähtien.

Ymmärrän hyvin, että ruokailu voi olla stressaava. Laitoin lomamatkani aamupalakuvaan kaikki huonot asiat, joita voitaisiin pohtia ateriasta. Minä en kuitenkaan miettinyt noita asioita silloin, enkä mieti niitä jatkossakaan.

Pää menee ihan sekaisin, jos aletaan pohtimaan liikaa, niinkuin ylläolevassa kuvassa. Mielummin voitaisiin pohtia: Jaksanko hyvin lounaaseen asti? Tuleeko minulle hyvä olo fyysisesti? Nautinko ruokailusta? 

OMA TARINA

Kerron lyhyesti miten olen itse stressannut syömisestä ja miten olen päässyt stressaamisesta täysin eroon.

Yritin olla nuorempana laihempi. Ihailin laihaa olemusta ja ajattelin, että olisin onnellisempi ja halutumpi jos olisin laihempi. Olin todella väärässä. Yritin kuitenkin monesti laihduttaa erilaisilla epäterveellisillä menetelmillä - paastoja, dieettejä, ruokailun tarkkaa ylöskirjaamista, kalorien laskemista ja treeniä ainoastaan kalorinpoltto mielessä. Se ei tuottanut mitään muuta kun hetkellistä laihtumista, takaisin lihoamista ja sekavaa mieltä.

Asiat alkoivat muuttumaan kun aloitin aktiivisemman liikkumisen. Ulkonäköajattelu muuttui treenituloksien saavuttamiseksi. Osasin iloita tuloksia, jotka itse saavutin. Tuloksia vertailin joskus (vertailen) edelleen muihin, mutta jos tein jonkun uuden urheilullisen ennätyksen, vertasin tulosta lähinnä omaan vanhaan tulokseen ja olin ylpeä itsestäni. Parempi fyysinen olemus tapahtui luonnollisesti.

Ymmärrän kuitenkin, että kaikki eivät halua/voi liikkua 5 kertaa viikossa. Minun ajattelutapani kuitenkin alkoi muuttumaan jo silloin kun treenasin "vain" 1-2 kertaa lihaskuntoa ja 1-2 kertaa lenkkeilyä viikossa, eli 2-4 kertaa viikossa.

Liputan todella paljon urheilun puolesta. Kun laitat kehosi likoon, osaat myös paremmin ymmärtämään millaista ravintoa se oikeasti tarvitsee. Silloin ei mietitä "miten minun tulee syödä, jotta olisin mahdollisimman laiha" vaan "miten voisin syödä, jotta toimisin mahdollisimman hyvin".

Tietättehän, että usein sanotaan, että 70% on kiinni ruokailusta ja 30% on kiinni liikkumisesta? Minä en oikein usko tuohon. Omalla kohdallani kaikki lähti liikkumisesta ja ruokailun laatu parani sen seurauksena. 100% on kiinni omasta ajattelutavasta!

Todella tärkeä asia muistaa omassa kehityksessä on se, että minulla meni yli vuosi päästä stressaavasta ajattelutavasta eroon, joten… Olkaahan tekin kärsivällisiä.



VINKIT

KÄRSIVÄLLISYYS - Aloita uudenlainen ajattelu jo tänään, mutta älä ole vihainen itsellesi, koska et tule saavuttamaan tuloksia heti. Jos pikkuhiljaa pyrit voimaan paremmin, tulet voimaan paremmin.

RAUHOITTUKAA - Muistakaa, että tietynlainen itsensäetsiskely kuuluu elämän eri vaiheisiin. Joskus ahdistaa, mutta nämä ovat hetkiä jotka tulevat menemään ohi. Haluan siksi, että te kaikki ruokastressaajat rauhoitutte ja jätätte sen stressin pikkuhiljaa pois, ette hyväksy sitä enää. Ette joudu ikuisesti kamppailemaan tämän asian kanssa. Jos haluatte vähentää ruokastressiä ja mietitte keinoja miten siinä onnistuisitte, olette jo hyvällä tiellä.

AJATELKAA ITSE - Älkää uskoko kaikkea mitä luette, kuulette, mitä kaveri sanoo tai mitä blogeissa lukee. Löytäkää oma tyyli syödä hyvin ja voimaan hyvin, jotta jaksatte. Pitää syödä hyvin, että jaksaa! Keskustelkaa läheisten kanssa asiasta - ehkä äiti tietää parhaiten? (:

STEFFIT-VINKKI -  Syökää hiilihydraatteja, proteiinia, rasvoja. Syökää kasviksia ja hedelmiä ja silloin kun on nälkä. Herkutelkaa välillä. Hankkikaa jokin urheilullinen harrastus, joka sopii juuri teille. Olkaa lempeitä kehollenne ja antakaa sille hyvää tavaraa. Puhtaat ruoka-aineet ovat jees. Juokaa tarpeeksi vettä. Muistakaa nauttia elämästä. Tehkää asioita, jotka tekevät teidät onnellisiksi. Antakaa mielelle lepoa. Tanssikaa ja hymyilkää.

Jos ruokavalionne on epäterveellinen, esim. syötte vain kerran päivässä/syötte paljon huonolaatuista ruokaa tai syötte isoja määriä karkkia joka päivä, on aika lähteä tekemään muutoksia pikkuhiljaa. Siitä voidaan jutella toisessa postauksessa jos siitä on kysyntää.

Tsekatkaa tämä kommentti:




Aina on toivoa. Voi olla, että matka on pitkä, mutta periksi ei ikinä anneta! (: 

Toivottavasti tämä postaus auttaisi teitä uuteenlaiseen ajatteluun. Jos teillä on edes vähän parempi fiilis, olette oikealla tiellä. Tulkaa takaisin lukemaan tämä postaus jos ahdistus jatkuu.


Ihanaa ja stressitöntä viikonloppua joka ikiselle ruudun toisella puolen! Kommenttiboksi on hyvä paikka löytää vertaistukea toisiltanne.

ps. tekstiä ei ole oikoluettu vielä, toivottavasti ymmärsitte suurimman osan!


Kuvat: Sandra

x Steffi

torstai 9. lokakuuta 2014

"Dear stress, let's break up"

Moikka! Wautsi, miten paljon kommentteja tuli edelliseen kysymyspostaukseen. Olen todella, todella iloinen kaikesta palautteesta. Puhumalla vaikeista asioista voidaan pikkuhiljaa alkaa korjaamaan ongelmia.


Haluan lukea jokaisen kommentin ajatuksella läpi, joten siirrän postausta vielä yhden päivän.

Maltattehan odottaa? Otan aikaa kirjoittamiseen, kun tämä on selvästi monelle arka aihe. Haluan myös, että teksti oikoluetaan ja onneksi minulla on mahdollisuus siihen! Jos joku haluaa vielä jakaa tarinansa, niin feel free to do that. Sitten aletaan miettimään keinoja stressittömämpään ajattelutapaan koskien ruokailua.


x Steffi

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Stressaatko syömisestäsi? Kysely huomista postausta varten

Olin tekemässä "Stressaatko syömistäsi?" -postausta tänään, mutta siirrän sen huomiseen koska haluan ensin kysyä teiltä lukijoilta teidän suhtautumisestanne ruokaan. 


Stressaatteko ruokailua? Mietittekö usein mitä syötte? Ahdistutteko ruokailusta? Suunnitteletteko tarkasti mitä syötte? Onko teidän vaikea tietää miten syödä? Onko vaikea syödä tarpeeksi? Yritättekö syödä mahdollisimman vähän? Yrittättekö olla tiukalla dieetillä? Ihailetteko lähes rasvatonta fitness-kroppaa? Salaatteko näitä tietoja muilta? Onko teillä syömishäiriö? Haluaisitteko syömishäiriön? Pelkäättekö syömishäiriön kehittymistä?

Sana on vapaa ja kommentointi anonyymiä! Olkaa rehellisiä ja avautukaa suhteestanne ruokailuun jos haluatte.

Huomenna mietin syitä stressaavaan ruokailuun. Koitan myös miettiä miten itse olen nuorempana miettinyt ruokailua liian paljon ja miten nykyään olen siinä pisteessä, että ruokailu ei tuo mitään stressiä. Lopuksi mietin tapoja päästä stressaavasta ajattelutavasta eroon.

Haluan auttaa teitä löytämään tasapainoisempi suhtautuminen ruokailuun. Se löytyy aivan varmasti, joten jos jollain on vaikea olla, niin ei hätää - asiat järjestyvät.

ps. tsekatkaa Steffit Facebook!


x Steffi